Olen maadoittunut
Tanssinut savessa
Hiekassa ja oljessa
Roiskinut vettä
Pyöritellyt pullia
Muovannut seiniä
Nauranut ja iloinnut
Yhteyden tuntenut
Nauttinut elosta
Tälläisiä tuntemuksia herättää viime päivien tapahtumat. Työmaallani järjestettiin muutaman päivän mittainen savirappauskurssi, joka oli aivan ihana. Kiitos kaikille osallistuneille ja tervetuloa toistekin talkoilemaan!
Tässä postauksessa kerron savirakennustekniikasta nimeltä Wattle and Daub, eli suomeksi ristikkorappaus. Ristikkorappaus on muinainen rakennustekniikka, jossa oksista punottuun pintaan painellaan saviseosta. Tämän tekniikan olen valinnut mökkini seinärakenteeksi ja esittelen seuraavaksi työvaiheet, materiaalit ja kokemukseni.
OKSITTAMINEN
Oksia aloin keräämään vielä, kun maassa oli lunta. Kaikki oksat on kerätty noin 1,5 km säteellä mökistä. Oksat ovat enimmäkseen pajua ja pihlajaa, mutta ristikkoon sopii kaikki puulaadut. Tuore paju on kuitenkin kaikista taipuisin ja helpoin punoa. Oksia kerätessä suosin suoraan kasvaneita ja poistin haaraoksat. Oksat olivat 1-6 metriä pitkiä ja 0,5-3 cm paksuja.
Ensiksi naulattiin pystyoksat ala- ja yläjuoksuun ruuvattuihin rimoihin. Tämän jälkeen runkotolppiin porattiin 0,5-1 cm syvyinen reikä 2 cm puuporalla. Ideaalia olisi ollut aina punoa vaakaoksat yksi yli, yksi ali, yli, ali jne., mutta mutkaisten ja jäykkien oksien takia asetimme vaakaoksat vain pystyoksien viereen ja sidoimme ne yhteen. Tämän työvaiheen delegoin lähes kokonaan upealle apuritiimilleni. Itse valmistin alusta loppuun vain vessan sisääntulokaaren ja punomisessa muuten keskityin pikkuoksien pujotteluun.
PULLOTIILIORNAMENTIN SOMMITTELU
Tämä oli hauska työvaihe! Tein sen yhdessä Japanilaisen apurini kanssa. Kiinnitimme kehikkoon kankaan ja liimasimme siihen paperiympyröitä piirtämäni hahmotelman mukaisesti. Apurini laski kaikki noin 200 lasipullotiiliä ja järjesti ne koon mukaan. Ainoastaan 3 isoa tiiltä jäi puuttumaan, joten käväisin Turun reissulla hakemassa vielä viimeisen kassillisen pulloja.
Tässä mainitsen myös uusia vinkkejä lasiveitsen käyttöön, joista kuulin lähipäivinä. Lasiveitsellä leikatessa veitsi sivellään öljyllä ja leikataan vain sileetä lasipintaa, eli ei leikata kahteen kertaan samaa uraa. Näin lasiveitsi säilyy pitempään terävänä. Muistan tämän seuraavan kerran kun leikkaa lasia.
SAVISEOKSEN MATERIAALIT
Saviseoksessa olleelliset materiaalit ovat: hiekka, savi, kuitu ja vesi. Hiekan tilasin paikallisesta murskeyrityksestä. Tilasin yhden täyden kuorman 0-4mm murskehiekkaa, joka kuljetuksineen maksoi noin 200 euroa. Oli hurjaa katsoa, kuinka jätti rekka peruutti koko mutkaisen, ylämäkisen, kapean, möykkyisen tien tontilleni. Esa peruutti saman matkan traktorilla ja tasosekoittimella. Hän toi tontilleni saven yhteisön savikuopalta ja muussasi tasosekoittimella tahmeaksi liisteriksi.
Käyttämäni kuitu on vuohien pehkuna ollutta olkea. Pehku on vuohien talvilämmön lähde, jossa siis kakka ja pissa kompostoituvat oljen kanssa. Seosta varten olki pilkottiin kirveellä noin 3-5 cm mittaiseksi, mutta seassa oli myös pitempää. Veden kannoimme tontille käsivoimin. Kahden päivän aikana vettä meni seoksiin vain noin 20 litraa.
Seoksessa oleellisinta on seossuhde. Totesimme toimivimmaksi suhteeksi 4 hiekkaa, 1 saviliisteri, 1 pehku ja vettä tuntuman mukaan. Sekoittaminen tapahtui tanssien, hyppien, polkien ja välillä laulun tahdissa, paljain varpain tai saappaat jaloissa. Seos poljettiin littanaksi levyksi, käännettiin pressulla ympäri ja lintattiin ja käännettiin, lintattiin, käännettin. Noin 15-30 minuuttia meni yhden 50 litran seoksen polkemiseen. Veden kanssa sai olla aika tarkkana. Vesi helpotti huomattavasti sekoittamista, mutta liian märkä seos valuu ristikossa, eli opettelimme löytämään sopivan kosteuden muovaamiseen ja rakentamiseen.
Valmiista saviseoksesta pyöriteltiin noin tennispallon kokoisia palloja. Pallot kiinnitettiin kehikkoon parityönä, yksi painaa yhdelta puolelta ja toinen toiselta puolen ristikkoa, lintaten pallot yhteen ja kiinni oksiin. Rappauspinta jätettiin erittäin karheaksi ja pintaan pisteltiin vielä reikiä, jotta sileämpi pintarappaus tulee tarttumaan paremmin.
Tätä savijuhlaa riittää kaikille halukkaille vielä koko touko- ja kesäkuun. Jos käsien ja jalkojen työntäminen saveen kutkuttaa, niin pysykää kuulolla, sillä tulen facebookin ja blogini kautta ilmoittamaan tulevista talkoopäivistä. Tervetuloa talkoilemaan ja elämän iloa kaikille!