Kellari luonnonkivistä

Päivitetty: 17. maalisk.

Edellisestä blogikirjoituksesta on kulunut jo neljä kuukautta. Olen kamppailut itseni kanssa, että kirjoittaisinko vielä vai enkö. Miksi kirjoitan? Kenelle kirjoitan - kuka tätä lukee? Avauduin asiasta kumppanilleni ja hän auttoi minua näkemään ja muistamaan miksi kirjoitan.

Blogi on minulle itselleni päiväkirja unelmani luomisesta todeksi.

Vuosien päästä, kun talo on jo valmis, minulla on koko rakentamisprosessista dokumentaatio. Myös kokemani rakentamisen haasteet ja ilot on kirjattu tähän päiväkirjaan. Päiväkirja on minulle myös tapa proessoida sisäisesi projektia ja minun suhdetta siihen.

Blogi jakaa inspiraatiota ja tietoa.

Toivon, että kirjoitukseni luo rohkeutta ihmisiin kulkeä kohti unelmiaan, vaikka polku olisi kuinka kivinen. Ja, että jakamalla omaa kivistä polkuani minä ja ihmiset saamme voimaa siitä, että haasteista huolimatta unelma konkretisoituu, vaikka vain pikkuruinen askel kerrallaan.


No niin... nyt kun sain motiivini kirkastettua, niin voin siirtyä itse asiaan. Tässä postauksessa kerron kellarin rakentamisesta.


KELLARIN IDEA

Loitsukallion taloon tulee jääkaapin sijaan pieni kellari, johon kuljetaan keittiön lattiaan rakennetun ansaluukun kautta. Kellarin seinät ovat cob-saviseoksella muurattua luonnonkiveä ja kellari pysyy viileänä luonnollisilla ilmavirtauksilla. Opin tänä kesänä naapuriltani, että kylmä ilma nousee tilaan, jos tilasta viettää pohjoiseen pitkä putki. Näin kellarin saa pidettyä kylmänä myös kesällä. Tätä pääsen sitten testaamaan kun kellari on valmis, mutta nyt muurasin kellarin seiniin kaksi lyhyttä ilmastointiputkea, joita avaamalla ja sulkemalla voin sitten säädellä lämpötilaa ja myöskin kosteutta.


Tässä on rakennekuva kellarista, jossa näkyy kuinka kellari sijoittuu koko lattirakenteeseen:


TYÖVAIHEET
  1. Pohjan siivous

  2. Kivien keräys

  3. Puukehikon rakentaminen

  4. Porrasaihion rakentaminen

  5. Kivien muuraus cob-saviseoksella + ilmastointiputket

  6. Viimeistely löysällä saviseoksella ja lautapinnalla


TYÖKOKEMUS

Pohjan siivous sujui helposti. Tässä siivottu pohja.


Kivien keräys oli työlästä. Keräsin kiviä yhdessä ja yksin ympäri kylää. Onneksi löysimme muutamia paikkoja johon kyläläiset olivat kasanneet kiviä. Haimme isoimpia ja kauimpia kiviä autolla ja piemempiä läheltä kottikärryillä. Tämä työvaihe olisi ollut paljon kevyempi, jos tonttini olisi kivisempi. :/



Rakensin puusta kehikon, joka antoi kellarille muodon ja johon saan sitten kellarin hyllyt asennettua. Koitin parhaani mukaan vatupassilla saada kehikon suoraan ja asettelin kulmien alle lituskoita kiviä tämän saavuttamiseksi.


Porrasaihion rakentaminen oli hieman haastavaa. Vaikeinta oli saada kaksi askelten asentamiseen tarkoitettua puomia täsmälleen samansuuntaisiksi. Portaista tulee ehkä hieman käyrät, mutta ei se varmaan häiritse kuin minun perfektionista mieltä. Toimivat varmasti. Kellari on tosin hyvin pieni ja portaat tulevat viemään tilasta ainakin kolmanneksen, joten nähtäväksi jää, kuinka mukava kellaria on käyttää. Porrasaihio oli myöskin ikävästi tiellä seinien muurauksessa ja pohdin silloin, että ehkä olisi ollut parempi ensin rakentaa seinät ja sitten portaat...


Itse muurausvaihe oli työläs! Ja hidas! Tein muurauksen kokonaan yksin, siis itse kivien asettelun ja siinä meni ainakin kaksi kuukautta. Cob-saviseoksen sekoittamisen annoin tosin suurita osin apureitteni tehtäväksi. Heidän avusta olen tuhannesti kiitollinen! Käytin muurauksessa pääosin kahta eri löysyistä saviseosta. Seos oli melko tönkköä muuten, mutta vettä lisäämällä sain löysän seoksen, jota länttäsi suuren läjän ja laskin painavan kiven päälle, niin että liika saviseos tursui alta pois. Sitten käytin tönkömpää seosta näkyviin saumoihin.

Ilmastointiputket asensi kahdelle vierekkäiselle seinämälle, niin että putki laskee loivasti ulos. Näin mahdollinen kondensaatiovesi virtaa ulos.



Kivimuurauksen viimeistelyn idea oli saada alin lattiataso niin tiiviisti muuraukseen kiinni, että ilma ei kulkisi tästä välistä kellariin. En tiedä vielä kuinka onnistuin tai kuinka sauma tulee muunmuassa elämään talven yli. Mutta voinhan aina tilkitä sitä jälkikäteen. Tässä työvaiheessä käytin hyvin löysää saviseosta ja pieniä kiviä. Kaadoin saviseoksen pinnalle ja sitten naulasin lautalattian pala kerralaan, niin että taas ylimääräinen seos tursui aina alta pois.


Olikohan se eräs elokuun päivä kun kellarin muuraustyöt olivat vihdoin valmiit. Onnen päivä! Tämän jälkeen suojasin kellarin suurella pressulla, siinä toivossa että syksyn ja talven sateet eivät tuohoaisi savimuurausta. Toivottavasti kellari tulee ajamaan tarkoituksensa hyvin. Siitä saatte kuulla varmaankin vasta vuosien päästä, kun kellari on jo käytössä.


Tässä kaikki tältä erää. :)



29 katselukertaa0 kommenttia